Raideliikenteen kehittämisen kysymykset ovat nousseet päivänpolttaviksi viime vuosina erityisesti huoltovarmuuden näkökulmasta tarkasteltuna. Tämän lisäksi henkilö- ja tavaraliikennettä on nyt ajankohtaista tarkastella maailman tilanteesta riippumatta myös elinvoimakysymyksinä ja tulevaisuusinvestointina.
Oulun seudun väestö kasvaa ja liikenteen päästöjä on vähennettävä. Raideliikenne on tehokas, vähäpäästöinen ja alueen kilpailukykyä vahvistava sijoituskohde. Raideliikenteen olosuhteiden parantuessa raiteilla liikkuu koko ajan enemmän ihmiset ja tavarat.
Uusimmassa raideliikennettä koskevassa suunnitelmassa esitetään lähijunayhteyttä Oulun ja Limingan välille. Vaihtoehtoina ovat tunnin vuoroväli tai 2–6 edestakaista vuoroa päivässä. Lähijunaliikenne Ii–Oulu–Liminka-välillä on mahdollista nykyisellä ratakapasiteetilla tunnin vuorovälillä.
Kilpailutussyistä Oulun seudun kuntien on linjattava lähijunaliikenteen kalustohankinnoista jo huhtikuuhun 2026 mennessä ja me päättäjät joudumme siis nopealla aikataululla pohtimaan tulevaisuuden elinvoimakysymyksiä.
Suunnitelmassa esiin nostettu tunnin vuoroväli raideliikenteessä mahdollistaisi laajasti niin asiointi- kuin vapaa-ajan matkat, mutta myös työ- ja opiskelumatkapendelöinnin ympäri Suomea. Lähijunaliikenne toimisi siis myös matkaketjun linkkinä kaukojuniin.
Vaivaton, helppo, nopea ja tiheä lähijunaliikenne lisäisi entisestään radanvarsikuntien houkuttelevuutta asumisen ja yrittämisen näkökulmasta. Lähijuna tukisi työssäkäyntiä, opiskelua ja palvelujen saavutettavuutta. Se vähentäisi tieliikenteen kuormitusta ja parantaisi liikenneturvallisuutta.
Maankäytön suunnittelu ja liityntäliikenne ovat avainasemassa lähijunien onnistumisessa. Maankäytön suunnittelulla tulee varmistaa, että asemien ympärille syntyy tiivistä ja toimivaa yhdyskuntarakennetta. Liityntäliikenne (kävely, pyöräily, bussit, pysäköinti) on suunniteltava saumattomaksi kokonaisuudeksi.
Onnistumisen edellytykset ovat tiedossa. Meillä on suunnitelmat, tarve ja mahdollisuus. Onko meillä rohkeutta tarttua mahdollisuuteen?
Sanna Laine, Kempeleen kunnanvaltuuston varapuheenjohtaja sekä elinvoima- ja työllisyysvaliokunnan puheenjohtaja, Pohjois-Pohjanmaan maakuntavaltuuston 1. varapuheenjohtaja ja aluevaltuutettu