Arvojeni mukaista politiikkaa

Olen sosiaalialan ja kehittämistyön asiantuntija, pohjoissuomalainen vaikuttaja ja kokenut poliitikko. Poliittista päätöksentekokokemusta minulle on kertynyt jo usealta vaalikaudelta. Nykyisin toimin Kempeleen kunnan kunnanvaltuutettuna sekä Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen, Pohteen aluevaltuutettuna sekä yhdyspintalautakunnan puheenjohtajana. Olen SDP:n kansanedustajaehdokkaana ehdolla eduskuntaan 2.4.2023 pidettävissä eduskuntavaaleissa. Muut vaaleihin liittyvät aikataulut, kuten esimerkiksi ennakkoäänestysaikataulun löydät täältä.

Jo yli 20 vuoden ajan olen hoitanut yhteisiä asioita sekä luottamustehtäviä ja työskennellyt määrätietoisesti sekä sinnikkäästi työnikin puolesta paremman huomisen vuoksi. Erityisen tärkeitä minulle ovat aina olleet ihmisten hyvinvointiin liittyvät asiat, reilu työelämä, toimivat palvelut ja hyvä, tavallinen arki. Nyt koen erityisen tärkeäksi myös sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävän yhteiskunnan kehittämisen.

Olen myös Kempeleen demareiden puheenjohtaja varajäsenenä Pohjois-Pohjanmaan maakuntavaltuustossa. Tällä sivulla ole kuvannut lähinnä omaa rooliani päättäjänä ja minulle tärkeitä asioita. Siitä millainen olen ihmisenä, löytyy enemmän kuvausta täältä.

Minä päättäjänä

Päätöksentekoni pohjautuu tosiasioihin ja tietoon, kokemusta en väheksy. Ihmisarvokysymyksissä olen ehdoton, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ohjaavat vahvoina arvoina toimintaani. En hyväksy toisen ihmisen väheksyntää tai kiusaamista missään muodossa. Jokainen elämä on arvokas ja ainutlaatuinen.

Aluevaltuustotyössä päätöksiä Pohjois-Pohjanmaan ihmisten hyväksi

Aluevaltuustotyössä pääsen valtuuston kokousten sekä oman lautakunnan päätöksenteon ohjaamisen lisäksi aluehallituksen kokouksiin. Kokouksia, sidosryhmätapaamisia ja erilaisia foorumeita on useita viikossa. Aluevaltuustossa olen tehnyt mm. usean valtuustoryhmän yhteisen aloitteen mielenterveys- ja päihdeneuvoston perustamiseksi Pohjois-Pohjanmaalle. Osallistun aktiivisesti ja sitoutuneesti aluevaltuustotyöhön ja uskon vahvasti yhteistyöhön niin sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen palveluiden päätöksenteossa kuin niiden tuottamisessa.

Päätöksentekoa kotikunnassa

Kempeleen kunnanvaltuutettuna olen nostanut rohkeasti esiin päätöksentekoon monipuolisesti kaikkia kuntalaisia koskevia asioita luistelukenttien pukukopeista, mielenterveyspalveluiden ja joukkoliikenteen kehittämiseen sekä yrityselämän edellytysten parantamiseen. Olen osallistunut valtuustourallani liki jokaiseen kunnanvaltuuston ja kunnanhallituksen kokoukseen. Olen toiminut tiiviissä ja hyvässä yhteistyössä niin työntekijöiden, oman valtuustoryhmän kuin muiden valtuustoryhmien kanssa.

Tehtävänäni on ollut olla osaltani varmistamassa yhdessä sovittujen strategisten tavoitteiden toteutumista. Olen ollut myös varmistamassa, että elinkeinoelämällä on hyvät toimintaedellytykset ja että niitä on myös parannettu mm. kehittämällä maankäyttöä ja liikennejärjestelmää. Joukkoliikenteen ja erilaisten yrityselämän tukirakenteiden kehittäminen on ollut minulle tärkeää.

Äänenä myös niille, joiden ääni ei kuulu

Päätöksenteossa olen ollut äänenä myös niille haastavassa elämäntilanteessa ja vaikeassa asemassa oleville ihmisille, joilla ei itsellään ole ollut voimia siihen. Olen päässyt tekemään positiivisia päätöksiä tulevaisuutta ajatellen mm. sisäilmaongelmaisien koulurakennusten uudistamisella. Olen pyrkinyt edistämään palveluiden (esim. nuorisotyö, kulttuuri ja liikuntapalvelut) saatavuutta alueellisesti laajemmin keskittämisen sijaan. Olen osaltani pyrkinyt kehittämään päätöksenteolla palveluita ja huolehtimaan riittävistä resursseista niiden tuottamiseksi kaikki ikäryhmät huomioiden.

Poliittista työtäni ohjaavat vahvan ihmislähtöisen arvopohjan lisäksi minulle tärkeät teemat, joita olen kuvannut alla:

1. Hyvinvointi kuuluu kaikille

Jokaisella on oikeus hyvään elämään, siitä olemme varmasti kaikki samaa mieltä. Se, miten hyvän elämän eväät tarjoillaan suomalaisille, on arvovalintoja. Poliitikkojen tehtävänä on mahdollistaa oikea-aikainen ja oikeanlainen apu ihmiselle, silloin kun elämä menee sivuraiteille tai elämään tarvitaan muuten apua.

Lasten kasvatus voi olla nykymaailmassa toisinaan haastavaa. Aina pelkästään rakastavat vanhemmat ja hyvä koti eivät riitä tarjoamaan lapselle ja nuorelle hyvää alkua elämään. Vanhemmat voivat tarvita tukea ja apua kasvatukseen tai arjen haasteisiin. Yhteiskunnan yhteisvastuu vanhempien kasvatustehtävään alkaa jo neuvolasta, jatkuen varhaiskasvatuksen kautta oppivelvollisuuteen. Verovaroilla mahdollistettu lapsen hoito ja varhaiskasvatus sekä laadukas opetus tarjoavat lapsillemme tasavertaisemmat lähtökohdat ja kehittymisen. Turvallinen ja virikkeellinen lapsen hoito antaa puolestaan vanhemmille väylän työssäkäyntiin ja yhteiskuntaan osallistumiseen.

Turvaamalla laadukkaan ja riittävän koulutuksen, kasvatamme yhteiskuntaan osaavia ja pärjääviä nuoria aikanaan huolehtimaan meistä.  Minun Suomessa ketään ei jätetä yksin. Tämä koskee jokaista lasta, nuorta aikuista ja ikääntynyttä.

2. Reilu työelämä, toimivat palvelut ja hyvä tavallinen arki

Toimiva yhteiskunta edellyttää työtä ja toimivaa elinkeinoelämää. Reilu työelämä edellyttää sopimisen kulttuuria ja yhdessä luotujen pelisääntöjen noudattamista. Työelämä on jatkuvaa työntekijöiden ja työnantajien vuoropuhelua, yhteistyötä ja kehittämistä. Jotta voimme jatkossakin turvata työpaikat sekä laadukkaat ja kaikille saavutettavat yhdenvertaiset yhteiskunnan palvelut, meidän on pidettävä huolta elinkeinoelämästä. Yhteiskunnan panostuksilla voimme kehittää yritystoimintaa entisestään Pohjois-Suomessa. Meillä on loistavia esimerkkejä siitä, kuinka hyödyntämällä vipuvartta ja panostamalla yrityskehitykseen sekä toimintaympäristön kehittämiseen luomme yrityksillemme parempia mahdollisuuksia kasvuun ja vientiin.

Tavara- ja ihmisvirrat on saatava liikkumaan ketterästi täältä Pohjoisesta ja maakunnista maailmalle. Teollisuus, kauppa ja palvelut vaativat hyviä maantie- ja rautatieyhteyksiä sekä toimivia satamia. Kaikilla ihmisillä etätyö ja -palvelut eivät ole vaihtoehto, joten ihmisten mahdollisuuksia liikkua työn ja asioinnin vuoksi tulee parantaa.

Yhteiskunnan palvelut rahoitetaan meidän jokaisen varoilla. Siksi julkiset palvellut pitää tuottaa järkevästi, vaikuttavasti ja vahvasti yhteistyössä järjestöjen ja yksityisten toimijoiden kanssa. Julkiset palvelut pitää tuottaa vahvasti talousajatellen sekä henkilöstön osaamista, ammattitaitoa ja kehitysideoita hyödyntäen.

Hyvä arki rakentuu meillä pohjoissuomalaisilla työikäisillä hyvistä ihmissuhteista, toimeentulosta, puhtaasta luonnosta, hyvinvoinnista, työstä ja toimivista palveluista. Toimivien sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen palveluiden merkitys korostuu erityisesti silloin, kun elämään tarvitaan syystä tai toisesta apua.

3. Kestävä yhteiskunta on olemassa huomennakin

Meidän on rakennettava sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää yhteiskuntaa, jossa myös tulevilla sukupolvilla on hyvä elää. Tarjoamalla mahdollisuuksia työllistyä, kouluttautua ja osallistua yhteiskuntaan saamme pidettyä kaikki mukana, sillä jokaista tarvitaan.

Olemme panostaneet vahvasti viime aikoina täysin ennakoimattomien ja järjenvastaisten kriisien vakavien seurausten torjuntaan. Kriisiaikojen jälkeen meidän tulee saada julkinen talous tasapainoon ja valtion velkaantuminen kuriin. Meidän kaiken toiminnan pitää pohjautua aiempien sukupolvien lailla pyrkimykseen jättää myös taloudellisessa mielessä yhteiskunta parempaan kuntoon tuleville sukupolville.  

Sama periaate koskee myös ympäristöä. Siirtymällä uusiutuvaan energiaan ja ekologisesti kestävään yhteiskuntaan, mahdollistamme hyvän elämän nyt ja tulevaisuudessa. Haluamme olla tässä asiassa maailmalla suunnannäyttäjänä niin ihmisinä kuin yhteiskuntana, yrityksistä puhumattakaan.

”Hyvinvointi, toimivat palvelut ja hyvä arki sekä kestävä yhteiskunta kuuluvat meille kaikille.”